Kokoelmahaun tulos, näyttelyn mainoskuva ja museon varausvahvistus kertovat kolmesta eri asiasta. Jos käynnin tärkein syy on nähdä tietty alkuperäinen teos, sinun on tiedettävä, että kyse on oikeasta teoksesta, että se on esillä juuri käyntisi aikana ja että pääset siihen näyttelytilaan omalla lipullasi tai ryhmävarauksellasi. Jos ryhmän toisille jäsenille kelpaa myös toisen työn tarkastelu, kaikille ei tarvitse järjestää samaa korvaavaa ohjelmaa.
Tässä oppaassa kuvitteellinen kahdeksan aikuisen ryhmä yrittää sopia kahden maalauksen vertailukäynnin. Kokoelmahaussa on kaksi samannimistä työtä. Toinen sopii kuuden osallistujan kuva-aiheiden vertailuun. Toisen teoksen, jonka kaksi ryhmän jäsentä haluaa nähdä fyysisesti, näyttelysuunnitelma on muuttunut. Ristiriita ratkeaa ilman, että teosta vaihdetaan huomaamatta tai koko ryhmän käynti peruuntuu. Esimerkin museo, teokset, tunnukset, hinnat ja ajat ovat keksittyjä. Kuvat ovat kuvitusta eivätkä esitä esimerkin teoksia tai näyttelytiloja.
Päätä, missä tehtävässä alkuperäinen teos on välttämätön
Ryhmän järjestäjä Aino kysyy osallistujilta, mitä heidän pitäisi pystyä tekemään käynnillä. Veera ja Omar haluavat merkitä muistiin, miten leveä maalaus näkyy salissa suhteessa viereiseen, paljon pienempään työhön. Heitä kiinnostavat mittakaava ja se, mitä voi huomata kokonaisuudesta samassa tilassa. Pelkät mittatiedot eivät riitä heille, koska kysymys koskee sitä, miltä rinnastus näyttää paikan päällä. He siis tarvitsevat käynnin, jolla molemmat juuri heidän tarkoittamansa työt ovat nähtävissä.
Muut kuusi ovat valmistelemassa lyhyttä kuva-aiheiden vertailua aikuisopiston ryhmälle. Heille teosten fyysinen koko ei ole tehtävän ydin. He tarvitsevat yhden salissa nähtävän kuvan, jossa horisontti rajaa näkymää, ja toisen kuvan, jonka äärellä voi tutkia rajauksen eroa. He voivat valita salissa muun sopivan työn tai käyttää toisena lähteenä museon julkaisemaa verkkokuvaa, jos se riittää sovittuun tehtävään. Aino ei lupaa heille etukäteen, että ryhmän valinta olisi sama työ kuin ensimmäiselle parille.
Aloita tunnisteesta, älä pikkukuvan tutusta aiheesta

Ainon hakutulos tuottaa kaksi kuvitteellista Rantatie-nimistä maalausta. Kummassakin kuvassa näkyy vaalea ranta ja tumma metsä. Esitteen pienestä kuvasta eroa ei ole helppo huomata. Aino merkitsee muistiin tekijän lisäksi teoksen tunnuksen, valmistumisvuoden ja mitat siltä osin kuin ne ovat saatavilla. Hän lähettää mieluummin museon oman tietuesivun linkin kuin kuvakaappauksen, josta puuttuu tunnus. Jos kyse on sarjasta, sarjan nimi ei yksin yksilöi sarjan osaa.
| Havainto haussa | Teos R17 | Teos R24 |
|---|---|---|
| Nimi | Rantatie | Rantatie |
| Kuvitteellinen vuosi | 1932 | 1938 |
| Kuvitteellinen leveys | 124 cm | 47 cm |
| Merkitys ryhmälle | Nimenomaan tämä alkuperäinen on kahden jäsenen vertailun kohde | Käy yhdeksi muiden kuva-aiheiden vertailutöistä |
| Alustava tiedon lähde | Kokoelmatietue; ei omaa vahvistusta käyntipäivälle | Kokoelmatietue ja järjestäjän löytämä näyttelyesittely |
Tässä vaiheessa taulukkoon ei vielä kirjata, että R17 tai R24 on varmasti seinällä tiettynä päivänä. Taulukko estää sen, että verkossa löytynyt kuva muuttuisi varaukseksi tai että sama nimi sekoittaisi kaksi eri esinettä. Verkkotietueen kuva voi olla tarpeeksi vahva yksilöintivihje, mutta siihen kannattaa liittää selkeä tunnus, jos museon järjestelmä sellaisen ilmoittaa. Jos tunnusta ei näy, pyydä museolta apua erotteluun ja liitä mukaan ne tuntomerkit, joista olet varma.
Erota kokoelmatieto, esilläolotieto ja pääsyoikeus
Kansallisgallerian kokoelmahaussa on esilläoloa koskeva hakurajaus. Se auttaa löytämään tietoa eri käyttötarkoitukseen kuin pelkkä teoksen nimen haku. Kansallisgallerian Maisema-tietueen hakunäkymässä on esimerkiksi näkynyt merkintä siitä, ettei teos ole esillä. Mainittu oikea tietue ei ole Ainon esimerkin maalaus eikä artikkeli lupaa sen tulevaa sijaintia. Jos olet varaamassa tulevaa käyntiä juuri yhden teoksen vuoksi, kysy museolta päivämäärää ja tilaa koskeva vahvistus.
Museon kokoelmaan kuuluminen auttaa yksilöimään teoksen, mutta ei yksin kerro, mihin kävijä pääsee. Näyttelyllä voi olla oma sivu, joka kertoo päivämäärät ja tilan. Sekään ei välttämättä luettele kaikkia salissa olevia teoksia. Tämän vuoksi Aino kokoaa eri tiedot samaan viestiin, mutta pitää niiden tehtävät erillään: tietuesivulla yksilöidään teos, näyttelysivulla tunnistetaan mahdollinen huone tai näyttely ja yhteydenotolla kysytään tiettyä päivää.
Ainolla on myös kuvakaappaus vanhasta tapahtumajulisteesta. Siinä oleva kuva näyttää R17:ltä, ja julisteessa puhutaan rannikkoaiheista. Kuvakaappaus tallentaa sen, mitä hän näki, mutta hän ei lue siitä näyttelyssä olevien teosten luetteloa. Kuvan käyttämisen tarkoitus on tässä markkinoida teemaa, eikä ryhmä tiedä, millä perusteella kuva valittiin. Kun juliste ja teosluettelo näyttävät kertovan eri asioita, Aino kysyy nimenomaan R17:stä eikä yleisesti siitä, onko museossa ”sitä rantataidetta”.
Kysy museolta yhdestä teoksesta ja tietystä käyntipäivästä
Aino kokoaa ensimmäiseen viestiin R17:n ja R24:n tietuelinkit, toivotun käyntipäivän ja sen, mitä ryhmä niiden äärellä tekisi. Aino lisää myös R31:n tunnuksen ja kysyy, ovatko R17 ja R31 nähtävissä rinnakkain. Hän ei pyydä henkilökuntaa siirtämään teosta esille tai lupaamaan varastokäyntiä. Kysymys koskee tavallista näyttelykäyntiä: onko työ tällöin esillä, missä tilassa ja pääseekö tilaan ryhmän suunnittelemalla lipulla? Jos varmistusta ei voi antaa, Aino pyytää kertomaan, milloin näyttelytilanne kannattaisi tarkistaa uudelleen.
Ensimmäinen, kuvitteellinen vastaus on, että Rantatie kuuluu museon kokoelmaan ja samanniminen työ on näyttelyssä. Aino huomaa, ettei vastauksessa ole tunnusta. Uusi viesti on lyhyt: ”Varmistaisitteko vielä, tarkoitetaanko tunnusta R17 vai R24?” Museo tarkentaa, että esillä on R24. R17 on mukana näyttelyä käsittelevässä verkkoaineistossa, mutta ei ryhmän suunniteltuna käyntipäivänä salissa. Nimen perusteella saatu vastaus oli täsmennettynä hyödyllinen, mutta ei sellaisenaan ratkaissut käynnin tavoitetta.
Jos vastauksessa lukee vain ”teos on esillä tällä hetkellä”, eikä käyntipäivä ole vielä lähiviikkoina, tulkitse viesti sellaisena kuin se annettiin. Tämänhetkinen tieto ja myöhemmälle päivälle vahvistettu suunnitelma eivät ole sama asia. Aino kirjoittaa muistiin vastauksen päiväyksen ja kysyy, saako ilmoittautumisen tehdä niin, että käyntijärjestely voi muuttua, jos tilanne vaihtuu. Hän ei lupaa osallistujille museon puolesta mitään, mitä museo ei ole vahvistanut.
Vaihda väärä kohde ennen kuin ryhmä lähtee väärään rakennukseen
Kokoelmatietueen ylläpitäjä voi olla eri taho kuin sen näyttelytilan lipunmyyjä, jossa teos on katsottavissa. Tämän mahdollisuuden takia järjestäjä erottaa osoitekortissa kokoelman nimen, näyttelyn nimen ja käyntiosoitteen. Ainon alustavassa ilmoittautumisviestissä lukee kokoelmakeskuksen nimi, koska se näkyi tietueessa. Neuvonta kuitenkin vastaa, että yleisön näyttelytila sijaitsee toisessa rakennuksessa samalla alueella. Kyse ei ole uudesta näyttelystä eikä uudesta tilauksesta. Ryhmälle on vain annettava oikea saapumisosoite ennen kuin vanha merkintä muuttuu kenenkään matkasuunnitelmaksi.
Aino lähettää kaikille yhden korjatun osoiterivin ja kertoo, että tieto korvaa aikaisemman. Hän ei poista vanhasta ohjelmasta kokoelmalinkkiä, koska sillä on edelleen tehtävän aineistossa oma arvonsa. Kokouspaikaksi sovitaan yleisön sisäänkäynti, ei kokoelmien vastaanottoa. Jos ryhmässä joku saapuu suoraan lähiliikenteestä eikä seuraa yhteistä viestiketjua, Aino pyytää häntä vahvistamaan uuden osoitteen erikseen. Näin oikean tietueen löytyminen ja oikeaan rakennukseen saapuminen ovat molemmat todennettavia asioita, eivät saman oletuksen varassa.
Käynnin varaaminen ei välttämättä varaa opastajaa eikä tiettyä teosta
Museon ryhmäpalveluun voi kuulua eri asioita kuin yksittäiseen pääsylippuun. Ateneumin ryhmäsivu esimerkiksi kertoo omista opastusvaihtoehdoistaan sekä siitä, miten sisäänpääsyliput lisätään sen kuvauksessa opastus- tai introvaraukseen. Tämä on kyseisen museon käytäntö kyseisissä palveluissa, ei oletus kaikkien museoiden lipuista. Kysy oman käyntisi kohteelta, mihin varaus oikeuttaa ja mikä tilataan erikseen.
Ainon ryhmällä on ensin ajatus lyhyestä opastuksesta. Museo kertoo, että tavallisessa opastuksessa katsotaan oppaan valitsemia töitä, eikä R24:n tarkastelua ole siihen erikseen sovittu. Aino kysyy, voisiko ryhmä käyttää itsenäisesti osan vierailuajasta R24:n äärellä opastuksen jälkeen. Vastaus on myönteinen tavallisella näyttelylipulla. Nyt opastus ja omatoiminen osuus ovat kaksi eri päätöstä: ostetaanko yleisjohdanto, ja jätetäänkö sen rinnalle riittävästi aikaa ryhmän tavoitteelle?
Kyseinen järjestäjä ei tarvitse oppaan varausta vain saadakseen luvan katsoa teosta. Kun hänen kuusi osallistujaansa haluavat mieluummin käyttää ajan omaan vertailuun, he valitsevat tässä kuvitteellisessa museossa omatoimisen käynnin ja siihen vahvistetut liput. Jos opastus olisi ollut käynnin saavutettavuuden tai muun sovitun tarpeen kannalta välttämätön, ratkaisu olisi voinut olla toinen. Aino ei vaihda käytössä olevaa palvelua pelkästään siksi, että hinta on alempi; tässä ryhmässä palvelun tehtävä vain muuttui.
Ratkaise kahden tavoitteen erkaantuminen osallistujien puolesta arvaamatta
Tässä esimerkissä alkuperäinen yhteinen aika on lauantaina kello 13. Kahden jäsenen tehtävä ei onnistu lauantaina, koska tiedossa ei ole R17:n tulevaa esilläoloa. Kuuden jäsenen tehtävä onnistuu, jos salissa olevan R24:n rinnalle löytyy museossa toinen näkymän rajaukseen sopiva työ. Museo vahvistaa, että ryhmä pääsee lauantaina tilaan, jossa R24 on ja jossa on useita aiheeltaan sopivia teoksia. Se ei lupaa näistä muista töistä juuri mitään tiettyä. Ryhmä määrittelee siksi toiselle teokselle ominaisuudet eikä lukitse nimeä.
| Ryhmä tai tehtävä | Lauantain varmistettu tila | Toteutuspäätös |
|---|---|---|
| Veera ja Omar: R17:n mittakaava salissa | R17 ei ole esillä | Rinnakkaishavaintoa ei tehdä lauantaina. Ei osteta lippua sillä perusteella. |
| Muut kuusi: kaksi kuva-aihetta | R24 on mukana vahvistetulla lauantain käynnillä; toinen työ valitaan salissa | Käynti pidetään. Osallistujille kerrotaan suoraan, mikä teos on varmistettu. |
| Veera ja Omar: erillinen verkkotehtävä, joka ei arvioi tilavaikutelmaa | Museon julkinen tietue näyttää R17:n verkossa | Tehdään erillinen taustatehtävä, ei korvaa alkuperäistä tavoitetta. |
Veera liittyy silti omasta halustaan lauantain käynnille tavallisena osallistujana. Omar jättää sen väliin. Aino päivittää osallistujamääräksi seitsemän, ei kuutta tai kahdeksaa. Ohjelmasta poistetaan ilmoitus, jonka mukaan alkuperäinen R17 nähtäisiin. Tämä on suunnitelman ratkaiseva kohta: sama lippu voi olla mielekäs yhdelle henkilölle taidemuseokäyntinä, vaikka se ei kelpaa saman henkilön alkuperäisen havaintotehtävän suorittamiseen.
Laske osallistuja- ja hintamuutos varmistetusta varauksesta
Kuvitteellinen museo tarjoaa omatoimisen lipun 12 eurolla osallistujaa kohden. Alustava kahdeksan henkilön suunnitelma olisi maksanut 96 euroa. Koska ryhmä ei ollut vielä ostanut kahdeksaa lippua, seitsemän vahvistetun lipun summa on 84 euroa, eikä laskelmaan tule palautusta. Ennen henkilölukumäärän vahvistamista Aino tarkistaa, ettei mahdollisen opastuksen hinta tai käynnin ryhmäraja riipu määrästä toisella tavalla. Tässä tapauksessa opastusta ei tilata.
Jos kahdeksan lippua olisi jo vahvistettu tai olisi ostettu yksi ohjelmapaketti koko ryhmälle, lasku voisi olla toinen. Aino kysyisi ensin kohteen omista varausehdoista eikä lupaisi yhdelle henkilölle automaattisesti 12 euron säästöä. Vastaavasti kuljetuksen tai ruokailun muutos ei seuraa automaattisesti museon varausmuutoksesta. Jos sama matka sisältää eri toimijoiden palveluja, jokaisella muutoksella on oma yhteyshenkilönsä ja vahvistuksensa. Tässä ryhmä saapuu omatoimisesti, joten laskelmaan ei lisätä kuvitteellisia säästöjä muualta.
Varausvahvistukseen liitetään oma muutosmerkintä, jotta alkuperäinen kuvaus ei jää ryhmäviestin ylimmäksi tiedoksi. Aino säilyttää museon teosvastauksen ja varausvahvistuksen erikseen. Jos teoksen sijainti vielä muuttuu, lipunvahvistus ei sen vuoksi lakkaa olemasta olemassa, mutta ohjelman tavoite voi muuttua uudelleen. Ryhmälle on hyötyä siitä, että järjestäjä tietää kumman asiakirjan perusteella mitäkin voidaan luvata.
Varmista korvaava havainto ennen kuin sanot tehtävän onnistuneen

Lauantaina ryhmä löytää R24:n, mutta sen ennakkoon ajattelema mahdollinen vertailutyö ei olekaan samassa huoneessa. Aino ei valitse ensimmäistä toista maisemaa vain siksi, että aihe on saman näköinen. Yhteinen tehtävä koskee taivaan ja maan rajan sijoittumista kuvassa. Ryhmän jäsenet valitsevat toisesta salista työn, jossa tämä rajaus eroaa R24:stä selvästi. He kirjaavat muistiin teoksen nimen ja niin paljon sen tunnistetietoa kuin museon esittelytekstistä saa, jotta kuvat eivät sekoitu myöhemmin ryhmäkeskustelussa.
Veera huomaa samalla, että R24 näyttää luonnossa suuremmalta kuin hän muisti verkkokuvasta. Hän ei käytä uutta havaintoa R17:n mittakaavan korvikkeena. Hän voi kertoa, miten verkkokuva ja sali muuttivat kokemusta R24:stä, mutta kirjaa erikseen, ettei alkuperäistä R17:n sijoitusta koskevaa tehtävää tehty. Korvaava käynti tuottaa siis käyttökelpoisen havainnon ilman, että alkuperäistä kysymystä väitetään vastatuksi.
Aino tarkistaa myöhemmin, että kuuden osallistujan työn muistiinpanossa lukee kaksi oikeaa teosta. Ryhmän vanhassa kansiossa R17 oli merkitty ”nähty”-sarakkeeseen, koska rivi oli kopioitu alustavasta ohjelmasta. Rivi korjataan verkkolähteeksi. R24 ja toinen salissa nähty työ merkitään omiin riveihinsä. Tämä korjaus on tärkeämpi kuin uuden pitkän kertomuksen kirjoittaminen: seuraava lukija näkee heti, minkä havainnon voi liittää oikeaan fyysiseen teokseen.
Tarkista, onko tavoitteena molempien töiden samanaikainen esilläolo
Veeran ja Omarin alkuperäinen kysymys koski R17:n ja pienemmän R31:n rinnastusta. R31 ei ole samanniminen työ eikä se ole kuuden muun osallistujan korvaava valinta. R31 on pari teokselle R17 siksi, että juuri näiden kahden työn erilainen koko ja mahdollinen sijoittelu salissa olivat Veeran ja Omarin työn kohde. Se, että R31 olisi nähtävissä nyt ja R17 muutaman viikon päästä, ei toteuttaisi heidän kysymystään. Kahdesta erillisestä käynnistä voisi saada kummankin teoksen omat havaintomuistiinpanot, mutta niistä ei voisi päätellä, miltä teokset näyttävät rinnakkain.
Tarkentunut tieto R17:n poissaolosta saadaan ennen ryhmän lippukauppaa, joten Aino ei yritä käyttää ensimmäisen käynnin tilausta kahden hengen myöhemmän käynnin maksuna. Veera ja Omar sopivat hoitavansa mahdollisen myöhemmän käynnin erikseen. He pyytävät museoa varmistamaan, onko sille tilaa ja onko töiden yhtäaikaisesta esillepanosta jo sovittu. Samassa viestissä he erottavat kaksi tasoa: molemmat työt näkyvät samana päivänä, ja molemmat työt ovat todella rinnakkain. Jos ensimmäinen ehto toteutuu mutta toinen ei, he voivat ratkaista etukäteen, muuttavatko he tehtävänsä kahden erillisen sijoituksen vertailuksi.
Museo kertoo tässä kuvitteellisessa esimerkissä, ettei töitä ole suunniteltu takaisin rinnakkain. R17 voisi palata näyttelyyn seuraavassa kuussa, R31 puolestaan olisi toisessa salissa. Tämä vastaus riittää hylkäämään alkuperäisen rinnakkaistehtävän, vaikka aukioloaikoja tai lippuhintoja ei vielä selvitetty. Veera ja Omar muuttavat kysymyksensä sen sijaan siihen, miten kummankin työn mittakaava hahmottuu omassa tilassaan. He keskustelevat muutoksesta ensin tehtävän vastaanottajan kanssa. Vasta kun tämä hyväksyy uuden kysymyksen, he tarkistavat sopivan tosiasiallisesti vahvistetun yhteisen käyntipäivän.
Vertaile vaihtoehtoja, jos näkyvyys ja haluttu käyntivuoro eivät osu yhteen
Myöhemmän kahden hengen käynnin kohdalla museo antaa kaksi vaihtoehtoa. Tiistaina molemmat teokset ovat suunnitelman mukaan nähtävissä eri saleissa, mutta museossa on samaan aikaan tapahtuma, jonka vuoksi R31:n sali suljetaan kello 16. Toisena päivänä R17:n sali suljetaan jo aikaisemmin. Veera ja Omar eivät tarvitse samaa tuntimäärää molemmissa saleissa. He tarvitsevat sen sijaan ajan, jolla molemmissa voi käydä ennen sulkemista. Tämä rajaa vaihtoehdot eri tavalla kuin pelkkä tieto museon yleisestä aukiolosta.
He valitsevat tiistain kello 14, jolloin museon antama tilakohtainen tieto sallii suunnitellun käynnin. He käyvät ensin salissa, joka suljetaan aikaisemmin. He eivät kutsu tätä ”varatuksi teosajaksi”: he ostavat tavalliset pääsyliput ja noudattavat museon ohjeita. Jos R31:n sali olisi suljettuna jo heidän saapuessaan, se ei tekisi R17:stä hyödytöntä, mutta sovittu kahden tilan havainto jäisi vajaaksi. Ennen lippujen hankkimista he sopivat, että silloin saavat päättää vasta paikan päällä, haluavatko käyttää käynnin pelkästään R17:ään.
Tiistaina molemmat salit ovat suunnitellusti avoinna. Veera ja Omar tekevät havaintonsa erikseen kummankin teoksen omassa tilassa. Muistiinpanoon merkitään kaksi todellista salia eikä väitetä töiden olleen samalla seinällä. Ensimmäinen viikonloppukäynti ei jälkikäteen muutu tämän tehtävän osaksi. Uusi käynti tuottaa eri havaintoa kuin heidän alkuperäinen suunnitelmansa, ja siitä jää selvä merkintä myös opiston ohjaajalle. Heidän ei tarvitse järjestää jälkikäteen kolmatta käyntiä paikkaamaan epäselvää kirjattua lopputulosta.
Rajaa ennalta, mitä teoksen äärellä on mahdollista tehdä
Tarkastelun tarkoitus on kirjoittaa omia havaintoja, ei saada teoksesta määräämätöntä kuvausaikaa. Jos ryhmä tarvitsee valokuvaa, jalustaa, piirustusalustaa, erillistä istumapaikkaa tai muuta tavallisesta käynnistä poikkeavaa järjestelyä, kysy siitä erikseen. Näyttelykohtaiset käytännöt kannattaa tarkistaa museolta eikä päätellä niitä lipun nimestä. Tässä esimerkissä Aino ei pyydä kuutta muuta tekemään valokuvia eikä lupaa heidän voivan ryhmittyä koko seinän edustalle. He sopivat käyttävänsä lyhyitä kirjallisia huomioita, jotka voivat täydentyä vasta kun he ovat pois salista.
Käynnin aikana toinen kävijäryhmä saapuu katsomaan samaa R24:ää. Ainon ryhmä siirtyy hetkeksi pois seinän edestä ja käyttää tauon toisen kuvansa etsimiseen. Sillä ei ole teosta tai katselupaikkaa yksinoikeudella, vaikka museon neuvonta on vahvistanut, että teos on esillä. Kun ryhmä palaa, havaitut erot voi kirjata ilman piirissä seisomista tai jatkuvaa keskustelua salissa. Tämä on toimiva varajärjestely juuri siksi, että tarkastelulle oli asetettu oma tavoite ja sille oli jätetty aikaa. Ryhmän ei tarvitse pyytää museota järjestämään tilaa uudelleen.
Kun aiot käyttää kokoelman verkkokuvaa käynnin jälkeen, erottele oma muistiinpano ja kuvan myöhempi hyödyntäminen. Verkossa katseltavan kuvan löytyminen ei yksin kerro, millä ehdoilla sen voi liittää esimerkiksi ryhmän julkaistavaan tuotokseen. Tarkista kuvan yhteydessä näkyvät tiedot tai pyydä niistä museolta lisätietoa, jos tarvitset itse kuvaa eteenpäin. Ainon ryhmä jakaa tässä esimerkissä tietuelinkin ja omat muistiinpanonsa, koska sovittu tehtävä ei vaadi kuvan kopioimista. Se pystyy siis käyttämään verkkolähdettä taustatietona tekemättä olettamusta kuvatiedoston muusta käytöstä.
Kysymyspohja, kun yksi alkuperäinen teos ratkaisee käynnin
Hei! Suunnittelemme aikuisryhmän käyntiä [päivä ja kellonaika] ja haluaisimme varmistaa, voiko tavallisella näyttelykäynnillä nähdä juuri teoksen [nimi, tekijä, tunnus tai tietuelinkki]. Toinen samanniminen teos ei käy tähän havaintotehtävään. Voitteko kertoa, onko kyseinen teos silloin suunnitelman mukaan esillä, missä näyttelytilassa ja kattaako [suunniteltu lippu tai varaus] pääsyn sinne? Jos päivästä ei vielä voi sanoa, milloin tieto kannattaisi tarkistaa uudelleen?
Lisää vasta sen jälkeen mahdollinen kysymys toisesta työstä, opastuksesta tai omatoimisen osuuden ajasta. Jos sekä alkuperäinen teos että sen vieressä nähtävä vertailutyö tarvitaan, nimeä molemmat ja kerro, tarvitseeko työn olla samassa salissa ja rinnakkain vai riittääkö sama käyntipäivä.
Taukopaikat