Vanhan pihan omenapuulle voi haluta jatkajan kahdesta eri syystä. Yksi haluaa pihalle ylipäänsä omenapuun, jota on mukava katsoa ja jonka mahdollista satoa voi myöhemmin käyttää. Toinen etsii nimenomaan tainta, jonka taimisto kasvattaa perheen tietystä vanhasta puusta lähtöisin olevasta aineistosta. Molemmat voivat lopulta saada pihalleen uuden taimen. Vain jälkimmäinen on ostanut mahdollisuuden jatkaa juuri oman puun tarinaa elävällä kasvilla.
Sama lajikenimi ei yksin ratkaise eroa. Oma puu voi olla perheelle tuttu, vaikka lajikenimi olisi kadonnut. Toisaalta hyvin nimetty taimi voi olla mainio ostos, vaikka sen taustalla ei olisi mitään yhteyttä kotipihaan. Tässä artikkelissa valinta tehdään ennen kuin kukaan odottaa omenoita uudesta puusta. Hinnat, ihmiset, taimiston vastaukset ja lopputulokset ovat kuvitteellisia.
Marjatta ei etsi puuta, joka vain näyttää samalta
Marjatta on muuttanut pienempään kotiin. Aiemmassa kodissa on yhä vanha omenapuu, jota perhe on kutsunut portin puuksi. Pihassa seisoo toinenkin omenapuu, ja molemmista muistetaan yhteisiä syksyjä. Portin puun kohdalla toive on tarkempi. Marjatan aikuinen poika Veikko ja hänen perheensä haluaisivat uuden kotinsa pihaan taimen, jonka taimisto on kasvattanut juuri siitä puusta lähtöisin olevasta aineistosta.
Veikko keksii ensin etsiä taimistosta jotakin samannäköistä. Heillä on tallella kuva, jossa portin puu näkyy kukkivana. Kuva auttaa puhumaan samasta yksilöstä perheen kesken, mutta heidän ei ole tarkoitus selvittää kuvaa katsomalla, mikä sen lajike on. Samanmuotoinen latvus tai kauniissa valossa otettu kuva ei todista yhteyttä uuteen taimeen. Vertailun kannalta hyvä kysymys on yksinkertaisempi: tarjoaako taimisto varastosta valmiin puun vai tilauksesta kasvatettavan oman taimen?
Marjatta ei odota saavansa takaisin vanhaa puuta uusine vuosikymmenineen. Hän ei myöskään tarvitse lupausta siitä, että tulevan puun omenat maistuisivat täsmälleen samalta kuin pihalla muistetaan. Perheen tavoite täyttyisi, jos uusi taimi olisi aidosti tilattu heidän valitsemastaan puusta ja taimisto vahvistaisi sen niin, ettei heidän tarvitse arvailla yhteyttä uudessa pihassa.
Tällaista taimistotyötä kuvattiin jo vuonna 2014
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vuonna 2014 julkaistussa Museopuutarha-oppaassa kuvataan tilannetta, jossa vanhasta hedelmäpuusta halutaan kasvattaa uusi taimi. Oppaassa mainitaan, että taimistot voivat tehdä työn asiakkaan oman puun aineistosta ja huolehtia taimen alkukasvatuksesta. Historiallinen esimerkki auttaa erottamaan tilauspalvelun taimimyymälän valmiista valikoimasta. Se ei kerro nykyisten taimistojen tarjonnasta tai siitä, voidaanko tietystä puusta saada taimi.
Tässä tarkoitettu tilausvarttaminen on taimiston työtä. Ostajan tehtävä ei ole laatia ohjetta siitä, miten työ pitäisi tehdä. Hän määrittelee, minkä puun alkuperä on hänelle tärkeä, ja varmistaa, että tilauksen lopputulos on uusi taimi tästä lähtökohdasta. Jos taimisto arvioi, ettei työtä voi ottaa vastaan, sitä ei ratkaista ostajan keksimällä vaihtoehtoisella menetelmällä. Silloin päätös palaa siihen, ostetaanko jotain muuta vai annetaanko hankinnan odottaa.
Museopuutarhalle oman vanhan puun jatkamisella voi olla eri peruste kuin tavalliselle perheelle. Perhe ei tarvitse erityisen harvinaista lajiketta voidakseen välittää juuri portin puusta. He eivät väitä sitä vanhemmaksi, arvokkaammaksi tai poikkeuksellisemmaksi kuin taimisto voi perustellusti sanoa. Heille riittää tunnettu yhteys. Vieras taimi voi olla yhtä hyvä puutarhakasvi, mutta se ei ole tässä sama asia.
Tee lajikenimestä ja alkuperästä kaksi eri asiaa
Tarjouksessa voi lukea omenapuun nimi, vaikka se olisi peräisin taimiston omasta valikoimasta. Näin kuvataan kasvia ostajalle, eikä siinä ole mitään epämääräistä. Marjatta kysyy kuitenkin eri tietoa. Hänen kannaltaan taimiston pitäisi voida kertoa, että uuden taimen kasvatuksessa käytettiin juuri tilaukseen yksilöityä portin puuta. Kauppanimi ei korvaa vastausta tähän kysymykseen.
Vanhan puun lajike voi jäädä tässä tilauksessa tuntemattomaksi. Perheellä ei ole tarvetta keksiä sille nimeä taimiston luettelosta. Jos taimen yhteys heidän omaan puuhunsa on selvillä, ostoksen tarkoitus säilyy ilman lajikenimeäkin. Jos taas myöhemmin kävisi ilmi, että kyseessä oli tavallinen myyntitaimi, uusi puu voisi olla edelleen hyvä, mutta heidän ostamansa yhteys puuttuisi. He voivat ottaa sen vastaan toisena hankintana vain, jos he muuttavat päätöstään tietoisesti.
Käänteisesti lajike voi olla tiedossa ja puuyksilö silti väärä tämän tilauksen tarpeisiin. Jos perheessä tiedettäisiin portin puun lajike, samaa lajiketta oleva varastotaimi olisi hyvä vertailukohta. Se ei silti olisi heidän valitsemastaan puusta tehty taimi. Tätä ei tarvitse arvioida yleisenä aitouden kysymyksenä. Se on kahden erilaisen tarkoituksen ero: ostetaanko tietynlainen omenapuu, vai halutaanko yhteys juuri yhteen omaan puuhun?
Tunnista puu omassa pihassa ilman ulkopuolista tarinaa
Marjatta ja Veikko sopivat, että puusta käytetään tilauksessa samaa nimitystä kuin kotona. Portin puu tarkoittaa heille yhtä tiettyä puuta, ei kaikkia etupihassa kasvavia puita. Taimiston kanssa sama viittaus auttaa pitämään asian yksiselitteisenä. Jos he kutsuisivat tilausta vain vanhaksi omenapuuksi, kuvaus voisi sopia kahteen eri puuhun samassa pihassa. Silloin perhe tietäisi, mitä toivoi, mutta taimiston olisi vaikea sanoa, vastaako toimitus juuri sitä toivetta.
He eivät selvitä vuosikymmenten takaista omistajaketjua tai sitä, mistä puu ensimmäisen kerran ostettiin. Luotettava viittaus nykyisessä tilauksessa riittää. Kun he kertovat lapsille uuden taimen alkuperästä, heidän ei ole tarkoitus puhua varmasti asioista, joita perhe enää muistaa vain kuulopuheina. On aivan mahdollista sanoa, että taimi on teetetty heidän tuntemastaan portin puusta ja että puun lajikenimeä ei tiedetä.
Tässä vaiheessa he myös päättävät, kuka perheestä hoitaa tilauksen. Jos kaksi ihmistä kysyy samaa työtä eri nimillä, vastaukset näyttävät helposti eroavan, vaikka taimisto olisi tarkoittanut eri puita. Veikko hoitaa tilauksen yhdellä nimityksellä ja Marjatta vahvistaa, että sillä tarkoitetaan heidän yhdessä valitsemaansa puuta. Taimiston ei tarvitse tietää, miksi juuri se oli perheelle tärkeä, voidakseen vastata toimitusta koskevaan kysymykseen.
Kysy, lopetaanko työ uuteen taimeen vai aikaisempaan vaiheeseen
Kuvitteellisessa ensimmäisessä vastauksessa taimisto kertoo tuntevansa asiakkaan omasta puusta tehtävät tilaukset. Siitä ei vielä käy ilmi, mitä Marjatta ja Veikko saisivat ostettua. Mainitaanko vain työhön ryhtyminen vai onko tarjouksen kuvattu lopputulos asiakkaalle luovutettava taimi, jonka taimisto on itse kasvattanut sovittuun vaiheeseen? He pyytävät vastauksen tähän eroon ennen kuin vertaavat hintaa valmiiseen puuhun. Ostajan tavoite ei tässä tapauksessa toteudu palveluun ilmoittautumisesta.
Taimiston toinen vastaus on selvä: jos työ hyväksytään, tilaus koskee yhden uuden, portin puun aineistosta kasvatettavan taimen luovutusta siinä vaiheessa, jonka taimisto kertoo. Tämä ei tarkoita, että taimisto lupaisi puun tulevat vuodet tai takaisi omenasadon. Perhe pystyy silti vertaamaan toista tarjousta valmiiseen taimeen. Molempia arvioidaan konkreettisesti sen mukaan, mitä ostaja voi ottaa vastaan, eikä sen mukaan, kuinka paljon myymälä on kuvannut työn tekemistä.
Jos tarjous olisi koskenut pelkästään ammattilaisen arviota työn mahdollisuudesta, se voisi olla erillinen, hyödyllinen palvelu. Se ei silti olisi samaa hintavertailua. Arvion lopputuloksena voisi olla selkeä vastaus, ettei tilausta kannata tehdä. Perhe ei esitä sitä myöhemmin uuden taimen hankintana. Tässä tapauksessa he tarvitsevat pyytämästään työstä nimenomaan taimen, joten tarjouksen pitää edetä sitä koskevaan päätökseen.
Harkitse odotusta ennen kuin lupaat muille valmiin puun
Valmis myyntitaimi on kuvitteellisessa liikkeessä heti valittavissa. Tilaustyössä taimisto ei tarjoa samaa välitöntä toimitusta. Veikolla olisi mukava nähdä puu uudessa pihassa jo tulevassa pihajuhlassa, mutta päivämäärä ei ole suvun yhteinen syy hankkia sitä. Jos he ostavat kiireessä toisen taimen juhlapäiväksi, saavutetaan eri tavoite: pihassa seisoo omenapuu. Portin puun yhteyttä ei synny sillä, että vanha valokuva asetetaan uuden taimen viereen.
Marjatta sanoo voivansa odottaa. Pihajuhlan aikana he voivat katsoa vanhaa kuvaa ilman, että sitä varten tarvitsee ostaa kasvia. Tämä ratkaisu toimii juuri heille, sillä juhlan tarkoitus ei ole paljastaa valmista pihaa. Jos tilaus ei etenisi odotetusti, juhlasta ei silti jäisi luvattua ohjelmanumeroa pois. He eivät sido useaa muuta asiaa odotukseen, josta taimisto ei ole vielä antanut varmaa päivää.
Toiselle kotitaloudelle tarjotun odotuksen pituus voi olla hankkeen tärkein este. Jos kyse on tavallisen pihan täydentämisestä ja puutarhan muu järjestys on jo sovittu, saatavilla olevan taimen valitseminen voi olla järkevää. Odottamisen ei tarvitse olla itsessään arvokasta. Tässä tapauksessa siihen suostutaan siksi, että ostoksen kohteena on sellaista, mitä myyntivalmiista puusta ei saada. Jos samaa toivetta ei ole, odotuksen pituus voi aivan hyvin kääntää päätöksen toiseksi.
Anna yhdelle pihan paikalle yksi tehtävä
Veikon pihassa on tilaa vain yhdelle sille varatulle puulle. Jos hän ostaisi ensin valmiin taimen ja tilaisi samalla portin puusta uuden, hän joutuisi tekemään toisen päätöksen siitä, mille pihalle kumpikin tulee. Siksi hän ei esitä valmista taimea tässä tapauksessa pieneksi varasuunnitelmaksi, jolla ei olisi mitään seurauksia. Se käyttäisi juuri sen paikan, johon perhe haluaisi myöhemmin tilatun puun.
Jos paikka halutaan varata portin puun taimelle, sen ei tarvitse tänä vuonna näyttää valmiilta. Yksi avoin kohta pihassa ei tarkoita, että koko hankinta epäonnistui. Jos taas perhe ei halua pitkään odottaa eikä pihalle mahdu muuta, on reilua sanoa, että tulevan puun alkuperä ei olekaan ratkaiseva ehto. Silloin myymälätaimi saa oman tehtävänsä eikä siitä yritetä kertoa toisena ostoksena.
Tämä ajatus toimii myös silloin, kun joku ehdottaa molempien ostamista siksi, että yksittäinen myyntitaimi vaikuttaa melko edulliselta. Halpa lisäostos voi muuttaa suunnitelmaa paljon, jos puulle ei ole uutta paikkaa eikä kukaan ole sitä pyytänyt omaan pihaansa. Marjatan perhe päättää yhden taimen käyttötarkoituksesta ennen kuin vertaa tarjouksia. Se vapauttaa heidät väittelemästä siitä, kumpi puu olisi yksinään näyttävämpi.
Mittaa hinnat samalla määrällä ja erota toinen ostos
Kuvitteellinen myyntitaimi maksaisi 58 euroa. Portin puusta kasvatettava yksi taimi maksaa esimerkkitarjouksessa 146 euroa. Erotus on 88 euroa. Samalla rahalla voisi ostaa useamman valmiin taimen, mutta se ei vastaa alkuperäiseen kysymykseen, sillä Veikko ei tarvitse suurempaa määrää. Vertailussa pitää pysyä yhteen pihaan tarkoitetussa yhdessä puussa. Muuten palvelun hinta alkaa näyttää kohtuuttomalta tai edulliselta sellaisen luvun perusteella, joka ei liity ostotavoitteeseen.
Jos tilauksessa tarjottaisiin toista taimea perheen toiselle jäsenelle, Marjatta kysyisi ensin, onko hänellä sille käyttöä. Saman alkuperän jakaminen voisi olla lisäostoksen oikea peruste. Toista kappaletta ei kuitenkaan kannata ottaa vain siksi, että se saattaisi joskus ilahduttaa jotakuta. Tässä perheessä Veikon pihan paikan on tarkoitus jatkaa muistoa. He eivät yritä saada jokaiseen kotiin samanlaista hankintaa.
Tässä vertailussa ei myöskään tarvitse antaa arvoa tuleville omenoille, joita ei vielä ole. Siltä osin tarjoukset voidaan jättää avoimiksi. Veikko maksaa lisähinnan siitä, että taimisto ottaa tehtäväkseen juuri sovitun lähtöpuun ja että yhteys voidaan kertoa, kun taimi luovutetaan. Jos tuo tieto puuttuisi, tarjousten välinen euroero olisi hänen tarkoituksessaan vailla selvää vastinetta. Pelkkä kalliimpi taimilappu ei olisi hyvä ostoperuste.
Tarjous voi sisältää kahta eri puuta samalla nimityksellä
Veikko huomaa, että taimiston kuvitteellisessa viestissä näkyy sana omenapuun taimi kahdella rivillä. Toinen on hänen pyytämänsä tilaus, toinen esimerkki puusta, jonka liikkeestä voisi hakea heti. Jos hän säilyttää viestistä vain kuvakaappauksen hintariveistä, hän ei myöhemmin näe, kumpi nimi liittyi portin puuhun. Hän säilyttää mieluummin koko vastauksen, jossa kummankin tarjouksen tausta kerrotaan omin sanoin.
Tässä ei tarvitse opetella taimiston sisäisiä nimikkeitä tai tarkistaa, miten työ kirjataan sen omassa järjestelmässä. Ostaja voi kuitenkin kertoa omin sanoin, mitä hän hyväksymässään tarjouksessa odottaa: yhden taimen tilauksen mukaan, ei toista samassa viestissä ehdotettua puuta. Jos vastaus olisi toisenlainen kuin hänen yhteenvetonsa, ero olisi helpompi selvittää nyt kuin uuden taimen jo saavuttua.
Tämä erottelu voi olla hyödyksi myöhemmin myös muulle perheelle. Kun Veikko näyttää muistiinpanonsa Marjatalle, hänen ei tarvitse tulkita myyjän tarkoittaneen jotain, mille ei löydy viestistä tukea. Molemmat voivat lukea samasta kohdasta, minkä vaihtoehdon he valitsivat. Oman nimen käyttäminen portin puusta auttaa heitä tässä, mutta ei korvaa taimiston vastausta. Perheen antama nimi tunnistaa toivotun puun, ei yksin kerro mitään Veikon pihalle päätyneen uuden taimen taustasta.
Valinnan tulos näkyy ennen ensimmäistäkään omenaa

Kuvitteellisessa toteutuksessa Veikko hyväksyy 146 euron tilauksen. Perhe saa myöhemmin taimistolta yhden taimen ja tilaukseen kuuluvan vahvistuksen, jossa viitataan heidän nimeämäänsä portin puuhun. Hänellä on nyt kasvi, jota varten he jättivät paikan avoimeksi, ja tieto, jonka hän voi välittää lapsilleen. Taimen ei tarvitse näyttää vanhan puun pienoismallilta eikä siinä tarvitse olla hedelmiä, jotta hän pystyy arvioimaan tämän ostoksen tuloksen.
Marjatta käy katsomassa uutta taimea. Hän ei esittele sitä lapsille täsmälleen samana puuna, joka seisoo aiemmalla kotipihalla. Hän sanoo, että tämä on uusi taimi, jonka taimisto on kasvattanut heidän vanhaan portin puuhunsa liittyvästä aineistosta. Lapset voivat edelleen puhua vanhasta puusta erikseen. Näin uuden kasvin tarina alkaa siitä, mitä perhe tietää, eikä siitä, mitä pihan historiaan haluttaisiin varmuuden vuoksi lisätä.
Toimitus ei kerro, mitkä omenat heillä mahdollisesti joskus on. Se kertoo, että he saivat tilauksensa mukaisen taimen ja ymmärsivät, mitä toimittajan vahvistus heille merkitsee. Jos puu ei myöhemmin kehittyisi heidän toivomallaan tavalla, se olisi eri havainto. Sitä ei pidä luvata pois taimea tilattaessa. Tässä esimerkissä on uskottavaa arvioida toteutunutta hankintaa jo sinä päivänä, kun sovitun alkuperän taimi on perheen luona.
Olli ostaa puun ilman alkuperätoivetta

Kuvitteellinen Olli kysyy samana vuonna taimistolta neuvoa paljaaksi jääneeseen kohtaan. Hän ei halua uutta puuta tietystä vanhasta puuyksilöstä. Pihan aikaisempi omenapuu oli käytännöllinen osa pihaa, mutta hän ei ole luvannut jatkaa sen alkuperää. Hän haluaa valmiin myyntitaimen, josta myyjä osaa kertoa hänen ostokselleen olennaiset asiat. Taimen ei tarvitse synnyttää yhteyttä vanhan puun tai toisen pihan historiaan.
Olli voi vertailla tarjolla olevia puita läpinäkyvästi esimerkiksi sen perusteella, haluaako hän yhden tietyn nimisen puun vai sopiiko hänelle useampi myyjän ehdottama vaihtoehto. Myyjä kertoo, mikä esimerkkivalikoimasta on nyt ostettavissa, eikä Ollille ole hyötyä siitä, että myyntitaimelle yritettäisiin etsiä hänelle henkilökohtaista alkuperää. Hän ostaa 58 euron valmiin taimen ja tuo samana kautena pihaansa juuri sen, mitä lähti hakemaan: uuden puun paikkaan, jossa ei ennestään ole sellaista.
Jos Olli myöhemmin haluaa nimetä taimen omassa perheessään vaikkapa pihan uudeksi puuksi, hän voi tehdä niin. Se ei tee taimesta hänen edellisen omenapuunsa jälkeläistä. Hän ei tarvitse sellaista yhteyttä, jotta uuteen hankintaan voi liittyä omia muistoja. Hänen ostoksestaan puuttuu Marjatan tarvitsema asia, mutta juuri siksi hänen ei pitäisi joutua maksamaan siitä tai odottamaan sitä.
Yhteys puuhun ja yhteys paikkaan eivät aina säily samalla ostolla
Veikon sisar muistaa samasta pihasta eri asian. Hänelle tärkeintä oli portin vieressä ollut paikka, jossa perhe tapasi pysähtyä kotiin tullessa. Uusi taimi toisella pihalla ei tee siitä paikasta samaa, vaikka taimi olisikin tilattu oikeasta puusta. Hän osallistuu mielellään perheen keskusteluun, mutta ei halua ostaa omaa taimea. Veikko huomaa, ettei sisaren ratkaisussa ole ristiriitaa hänen omansa kanssa. He vain haluavat säilyttää erilaisen osan samasta muistosta.
Jos koko perhe kiinnittäisi toivonsa juuri vanhaan pihaan, uusi puu toisella tontilla ei välttämättä olisi tärkein hankinta. Vaikka puu olisi mukava saada, siitä ei kannata odottaa vastausta siihen, miten joku haluaa muistaa paikan. Toiselle perheelle kuva ja vanha tarina saattavat silloin riittää. Veikolle taas oman uuden pihan puu on mielekäs, koska hän haluaa lapsille nähtäväksi juuri kasvin. Hän ei tarvitse uutta porttia tai samanlaista pihaa voidakseen kertoa, miten taimi liittyy perheen historiaan.
Tuloksen tunnistaminen auttaa vähentämään myös perheen sisäisiä oletuksia. Veikko ei väitä hankkivansa vanhaa pihaa takaisin pienemmässä koossa. Marjatan ei tarvitse vakuuttaa, että lapsilla on tulevaisuudessa sama kokemus puusta kuin hänellä. Nyt voidaan osoittaa uusi taimi ja kertoa sen yhteys toiseen puuhun. Se on pieni mutta todellinen asia, joka on mahdollista saada aikaan, vaikka muistot ja uudet kokemukset pysyvät väistämättä erilaisina.
Selvitä, mitä päätät, jos omaa taimea ei voida toimittaa
Jos taimisto ei voisi ottaa Marjatan toivetta vastaan, tilaus ei muuttuisi itsestään valmiina olevaan taimeen. Hän ja Veikko siirtäisivät päätöksen takaisin itselleen. Onko tilausta mielekästä lykätä vai olisiko heidän mahdollista ostaa erikseen puu, jolla on aiempaa rajatumpi tehtävä? He voisivat myös jättää ostoksen tekemättä ja näyttää vanhaa puuta koskevan valokuvan perheen yhteisessä albumissa, vaikka se ei olekaan elävä kasvi. Tässä tapauksessa muistoa ei tarvitse korvata väkisin taimella.
Jos Veikko huomaisi, että odotus on perheelle menettänyt merkityksensä ja he haluavatkin tavallisen puun, päätöstä voi muuttaa. Muutosta ei kuitenkaan tarvitse selittää itselleen onnistuneena alkuperätilauksena. Uusi ostos voi olla hyvä, kun sille annetaan oma tarkoitus. Olli teki alun perin juuri sen päätöksen, eikä hän saisi enempää iloa siitä, että selittäisi myymäläpuun tulevan jostakin hänelle tutusta vanhasta pihasta.
Mieti ennen tilausta, mihin oma luottamuksesi käytännössä perustuu. Tässä esimerkissä aiempi perheen tieto yksilöi lähtöpuun, ja taimiston työstä saatu vahvistus yhdistää sen toimitettuun taimeen. Kumpikaan ei itsessään väitä tietävänsä lajikenimeä. Jos jonakin päivänä tarvittaisiin eri tieto esimerkiksi puun vanhasta kauppanimestä, nykyisen oston vahvistuksella ei ole tarkoitus ratkaista sitä.
Perhe huomaa vielä, että alkuperästä kertova tieto on hyödyllinen vain, jos sen voi yhdistää oikeaan uuteen taimeen myöhemminkin. He eivät kirjoita muistiin pelkkää lausetta, että pihassa on vanha omenapuu, sillä heidän pihassaan seisova taimi on uusi. Veikko pitää suvun omassa muistiinpanossa erillään vanhan portin puun ja tämän uuden taimen. Hän merkitsee myös, mikä tieto tuli taimistolta. Jos pihalle joskus tulee tavallinen toinen omenapuu, lapset voivat ymmärtää, että molemmat ovat heidän perheensä puita, vaikka vain toisesta tiedetään yhteys tähän tilaukseen.
## Valitse puu sen mukaan, minkä tiedon haluat viedä kotiin
Ostos on oikealla pohjalla, kun pystyt sanomaan ennen taimistoon menoa yhden asian ilman myyjän luettelon sanoja: haluan uuden käyttöön sopivan omenapuun tai haluan taimen juuri tästä tuntemastani puusta. Kasvit saattavat näyttää myymälässä yhtä pieniltä, mutta eri lähtökohdista valittu taimi on eri ostos. Jos valitset ensimmäisen, sinun ei tarvitse miettiä jonkin vanhan puun alkuperää lainkaan. Jos valitset jälkimmäisen, tee tilauksen onnistumisesta sellainen, että sen voi todeta jo taimea vastaanotettaessa.
Olli pystyi tuomaan haluamansa tavallisen taimen omaan pihaan ilman ylimääräistä odotusta. Veikko pystyi myöhemmin näyttämään uuden taimen ja kertomaan sen yhteyden vanhaan portin puuhun taimiston vahvistaman tiedon perusteella. Kummankaan ei tarvinnut odottaa ensimmäistä satoa huomatakseen, että oli saanut sen, mitä lähti hakemaan.
Taukopaikat