Lastentarhan valinta – Lapsellesi paras hoitopaikka

Lastentarhan valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä, jotka vanhemmat tekevät lapsensa kehityksen varhaisvaiheissa. Paras hoitopaikka ei ainoastaan tarjoa turvallista ympäristöä, vaan myös tukee lapsen oppimista ja sosiaalista kehitystä. Kun lapsi viettää merkittävän osan päivästään lastentarhassa, on ensiarvoisen tärkeää miettiä, mitkä seikat vaikuttavat hoitopaikan valintaan.

Vanhempien tulisi pohtia erilaisia kysymyksiä, kuten hoitomuotojen eroavaisuuksia, ryhmäkokoja sekä henkilöstön koulutusta. Tämä auttaa ymmärtämään, miten valinta voi vaikuttaa lapsen päivittäiseen elämään ja kehitykseen. Huolellisesti harkittu päätös lastentarhan valinnasta voi luoda pohjan lapsesi tulevalle hyvinvoinnille ja menestykselle.

Miksi lastentarhan valinta on tärkeä?

Lastentarhan valinta vaikuttaa merkittävästi lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Varhaiskasvatus tarjoaa lapselle mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen, joka on olennainen osa lapsen kehitystä. Oikein valittu hoitopaikka luo perustan, joka tukee oppimista ja kasvua. Vanhempien on tärkeää miettiä, mitä tarpeita heidän lapsellaan on ja kuinka hyvin eri hoitomuodot vastaavat näihin tarpeisiin.

Erityisesti hyvin suunnitellut tilat ovat keskeisiä lasten hyvinvoinnille. RT-kortisto suosittelee, että päiväkodissa on vähintään 7 m² tilaa yhtä lasta kohti. Tämä varmistaa, että lapset voivat liikkua vapaasti, harjoittaa fyysistä toimintaa ja minimoida infektioiden leviämisen riskiä. Tämä asettaa vaatimuksia päiväkotien tilarakenteelle, ja ekologinen rakentaminen voi houkutella monia vanhempia valitsemaan tietyn hoitopaikan.

Monimuotoiset perheet, mukaan lukien kaksoset ja kolmoset, saavat erityistä huomiota lastentarhan valinnassa. Vanhemmat toivovat usein, että sisarukset olisivat samassa hoitopaikassa lasten keskinäisen tuen vuoksi. Tällöin on tärkeää, että päiväkotien tarjonta vastaa perheiden erilaisia tarpeita ja kulttuuritaustoja.

Varhaiskasvatus ja sen merkitys lapselle

Varhaiskasvatus kattaa 0–6-vuotiaiden lasten kasvatuksen, opetuksen ja hoidon. Tämä ajanjakso on elintärkeä lapsen kehitykselle, sillä laadukkaan varhaiskasvatuksen avulla tuetaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Erja Rusasen mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että palvelut vastaavat lapsen tarpeita. Hoito- ja oppimisympäristön tulee tarjota turvallinen tila, jossa lapset voivat kasvaa ja kehittyä monipuolisesti.

Varhaiskasvatus on osa suomalaista koulutusjärjestelmää, joka pyrkii edistämään koulutuksellista tasa-arvoa. Tutkimukset osoittavat selkeästi varhaiskasvatuksen myönteiset vaikutukset lapsiin sekä laajemmin yhteiskuntaan. Inklusiivisuus on keskeinen periaate, jossa jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus osallistua toimintaan omista lähtökohdistaan.

Monimuotoisuus, kuten kielellinen ja katsomuksellinen diversiteetti, on arvokasta varhaiskasvatuksessa. Tämä tarkoittaa, että tuetaan kielen kehitystä tarjoamalla alustoja monikielisyydelle ja monikulttuurisuudelle. Varhaiskasvatusta on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, saameksi, romanikielellä ja viittomakielellä, mikä auttaa lapsia tunnistamaan ja arvostamaan erilaisia kulttuureja.

Varhaiskasvatus ympäröi lapsia leikin kautta, joka on keskeinen osa oppimisprosessia. Leikki ei ainoastaan helpota opetusta, vaan se kehittää myös vuorovaikutustaitoja ja tunne-elämää. Lisäksi varhaiskasvatuksessa harjoitellaan tunne- ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat perusta lapsen tulevalle hyvinvoinnille.

Vanhempien ja ammattilaisten yhteistyö on olennaista varhaiskasvatuksen onnistumiselle. Valtioneuvoston julkaisu ”Lapsen aika – Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040” korostaa lapsen ja perheiden hyvinvointia yhteiskunnassa. Varhaiskasvatuksen resurssivajaus voi vaikuttaa negatiivisesti lapsiin, vanhempiin ja henkilöstöön, joten riittävän tuen tarjoaminen on tärkeää. Kiireetön ja turvallinen ympäristö on merkityksellistä lapsen mielenterveydelle, ja sen avulla voidaan ehkäistä stressaantumista ja levottomuutta.

Hoitomuodot vertailussa

Lastentarhan valinta voi perustua eri hoitomuotojen vertailuun. Jokaisella hoitomuodolla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, ja vanhempien on hyvä tutustua niihin huolellisesti ennen päätöksentekoa.

Kunnallinen päivähoito

Kunnallinen päivähoito tarjoaa lastenhoitoa valtion tai kunnan ylläpitämissä tiloissa. Tämä hoitomuoto hyödyntää usein laajoja resursseja ja koulutettua henkilökuntaa. Vanhemmat voivat luottaa siihen, että täyttyvät opetussuunnitelmat ja turvalliset puitteet tukevat lasten kasvua ja kehitystä. Kunnallisen päivähoidon vahvuus on myös sen saavutettavuus, mikä usein helpottaa päivittäistä arkea perheille.

Yksityinen päivähoito

Yksityinen päivähoito tarjoaa joustavuutta ja erilaisia vaihtoehtoja perheille. Tässä hoitomuodossa vanhemmat voivat valita juuri heidän tarpeidensa mukaan. Yksityisissä päiväkodeissa voi esiintyä erilaisia pedagogisia lähestymistapoja, ja ryhmäkoot saattavat olla pienempiä. Tämä voi mahdollistaa yksilöllisemmän huomion lapsille. Yksityinen päivähoito voi myös usein mukautua paremmin perheiden aikatauluihin ja toiveisiin.

Perhepäivähoito

Perhepäivähoito on malli, jossa hoito tapahtuu perheiden kodeissa, yleensä enintään neljän lapsen ryhmässä. Tämä hoitomuoto tarjoaa erityisen lämminhenkisen ympäristön, jossa lapsille voidaan tarjota henkilökohtaista huomiota ja tukea. Perhepäivähoidossa lapsilla voi olla mahdollisuus oppia ja kasvaa tiiviissä ryhmässä, mikä osaltaan edistää heidän sosiaalisia taitojaan. Vanhempien on tärkeää harkita perhepäivähoidon soveltuvuutta omaan perheeseensä ja mieltymyksiinsä.

Lastentarha ja ryhmäkoko

Ryhmäkoko on keskeinen tekijä varhaiskasvatuksessa, jolla on suora vaikutus lapsen kehitykseen ja oppimiseen. Tutkimukset osoittavat, että alle kolmivuotiaiden lasten kohdalla pienryhmät ovat erityisen suositeltavia. Näissä pienemmissä ryhmissä jokainen lapsi saa yksilöllistä huomiota, mikä tukee paremmin heidän kehitystarpeitaan.

Esimerkiksi alle 3-vuotiaiden ryhmässä saa olla korkeintaan 12 lasta ja yksi varhaiskasvattaja voi hoitaa vain neljää lasta kerrallaan. Tämä mitoitus mahdollistaa syvemmän vuorovaikutuksen hoitajien ja lasten välillä, mikä parantaa sosiaalisten taitojen kehittymistä. Yli 3-vuotiailla ryhmäkoko voi olla korkeintaan 21 lasta yhdelle kasvattajalle, mutta optimaalisesti ryhmäkoon pitäminen alhaisena parantaa oppimisympäristöä.

Varhaiskasvatuksessa henkilökunta on avainasemassa lasten kehityksessä. Tiedetään, että lapsen kehitys etenee parhaiten, kun ryhmä koko on pienempi. On tärkeää kysyä hoitopaikan tarjoamaa ryhmäkokoa ja hoitajien määrää suhteessa lapsiin ennen päätöksentekoa. Mikäli päiväkodin ryhmäkoko ylittää ohjeistukset, on siitä tehtävä ilmoitus omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Tällaiset säännökset ovat osa varhaiskasvatuslakia, joka säätelee lapsen oikeuksia laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Turvallisuus hoitopaikassa

Turvallisuus lastenhoitopaikassa on ensisijainen näkökohta, joka vaikuttaa suoraan lasten hyvinvointiin ja kehitykseen. Huolellinen harkinta hoitopaikan valinnassa voi vaikuttaa merkittävästi lapsen kokemuksiin ja tunteisiin päiväkodissa.

Henkilöstön koulutus ja osaaminen

Henkilöstön koulutus on keskeinen tekijä turvallisuuden varmistamisessa. Koulutettu ja osaava henkilökunta osaa reagoida erilaisiin tilanteisiin ja luoda turvallisen ympäristön lapsille. Vanhempien on hyvä tutustua henkilökunnan taustoihin ja varmistaa, että heillä on tarvittava koulutus ja pätevyys lapsiryhmän hoitamiseen.

Hoitopaikan ympäristö ja tilat

Hoitopaikan ympäristön turvallisuus vaikuttaa suoraan lasten leikkiin ja oppimiseen. Tilojen tulee olla suunniteltu niin, että ne minimoivat mahdolliset vaaratekijät. Vanhempien kannattaa tarkistaa, että hoitopaikassa on riittävästi tilaa leikkimiseen ja opetukseen, sekä että ympäristö on siisti ja hyvin hoidettu. Tämä luo perustan turvalliselle ja stimuloivalle oppimisympäristölle.

Oppimisympäristö ja pedagogiikka

Oppimisympäristö ja pedagogiikka ovat keskeisiä tekijöitä lapsen kehityksessä. Eri varhaiskasvatuspaikoissa voidaan hyödyntää monia pedagogisia lähestymistapoja, kuten Montessori- ja Reggio Emilia -metodeja. Näiden pedagogisten lähestymistapojen tunteminen auttaa vanhempia arvioimaan, mikä tukee parhaiten heidän lapsensa oppimista ja kehitystä.

Erilaiset pedagogiset lähestymistavat

Varhaiskasvatuksessa käytettävät pedagogiset lähestymistavat voivat olla hyvin moninaisia. Esimerkiksi:

• Montessori, joka korostaa itsenäistä oppimista ja lasten omaa aktiivisuutta.
• Reggio Emilia, joka perustu sosiokulttuuriseen oppimiseen ja yhteisöllisyyteen.
• Perinteinen lähestymistapa, jossa opettaja toimii suunnittelijana ja ohjaajana.

Kun vanhemmat tutustuvat näihin erilaisiin pedagogisiin lähestymistapoihin, he voivat tehdä tietoisia päätöksiä, jotka vaikuttavat lapsensa oppimisprosesseihin ja sosiaaliseen kehitykseen.

Miten valita oikea pedagogiikka?

Oikean pedagogiikan valitseminen on olennainen osa lastentarhan valintaprosessia. Vanhempien tulisi arvioida, minkälaiset oppimisympäristöt ja pedagogiset lähestymistavat tukevat parhaiten heidän lastensa ainutlaatuisia vahvuuksia ja tarpeita. Tähän voi sisältyä:

1. Pedagogisten lähestymistapojen vertailu ja niiden käytännön soveltaminen hoitopaikassa.
2. Vieraileminen päiväkodeissa ja keskustelu henkilökunnan kanssa pedagogiikasta.
3. Lasten mielipiteiden kuuntelu, mikä voi auttaa ymmärtämään, mikä oppimisympäristö heitä miellyttää.

Lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen tukemiseksi on tärkeää löytää oikea pedagogiikka, joka voi vaikuttaa positiivisesti oppimisprosessiin ja yleiseen elämänlaatuun.

Hoitajan ja lapsen suhteet

Hoitajan ja lapsen suhteet ovat keskeisiä lapsen kehityksen kannalta. Kun lapsella on tuttu ja turvallinen hoitaja, se luo pohjaa terveelle kiintymyssuhteelle. Tämä suhde vaikuttaa suoraan lapsen emotionaaliseen hyvinvointiin ja kykyyn sopeutua varhaiskasvatukseen. Vanhemmat voivat tukea tätä prosessia olemalla läsnä varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa, vaikkakin käytännössä tämä aika saattaa kutistua vain muutamaan päivään.

Pienten lasten vuorovaikutus on tärkeä tutkimuskohde. Erityisesti alle kolmivuotiaiden lasten kokemukset varhaiskasvatuksessa ovat saaneet paljon huomiota. Eroaminen vanhemmasta on merkittävä hetki, ja on arvioitu, ettei voida tarkasti ennustaa, kuinka kauan lapsi saattaa itkeä. Tällöin varhaiskasvatuksen kylkeisyys ja vanhemmilta kysyminen auttavat lapsen rauhoittamisessa. Lapsen tunteiden ja kokemusten huomioiminen on oleellista turvallisuuden tunteen rakentamisessa.

Tehokkaiksi keinoiksi eroahdistuksen lievittämisessä ovat osoittautuneet esimerkiksi valokuvat kotoa. Joissakin päiväkodeissa vanhemmille informoidaan lapsen päivän kulusta, mikä edistää avointa viestintää. Kun hoitajan suhteet lapseen ovat vahvoja, se vaikuttaa myönteisesti lapsen kehitykseen ja oppimiseen.

Perhepäivähoito vs. päiväkoti

Perhepäivähoito ja päiväkoti ovat kaksi merkittävää varhaiskasvatusmuotoa, joilla on omat erityiset etunsa ja haasteensa. Vanhempien on tärkeää ymmärtää näiden vaihtoehtojen erot, jotta he voivat tehdä lapselleen parhaat päätökset. Erityisesti pienryhmien tärkeä rooli vaikuttaa lapsen kehitykseen ja oppimiskokemuksiin.

Pienryhmät ja niiden hyödyt

Pienryhmätoiminta tarjoaa lapsille mahdollisuuden saada enemmän yksilöllistä huomiota ja tukea. Pienemmät ryhmäkoot, joita perhepäivähoito usein mahdollistaa, edistävät lapsen sosiaalista ja emotionaalista kehitystä. Pienryhmissä lapsi voi:

• Saada henkilökohtaista ohjausta ja huomiota.
• Vahvistaa sosiaalisia taitojaan ystävyyssuhteissa.
• Kehittää itsevarmuutta turvallisessa ympäristössä.

Vaikka päiväkoti tarjoaa laajemman sosiaalisen verkoston, pienryhmien etuja ei voi aliarvioida. Perhepäivähoito voi näin tarjota lapselle rauhallisen ja keskittyneemmän ympäristön oppia ja kasvaa.

Koska perhepäivähoito on paras vaihtoehto?

Perhepäivähoito voi olla paras vaihtoehto erityisesti silloin, kun lapsi tarvitsee enemmän tukea ja henkilökohtaista huomiota. Tämä muoto on suositeltava, jos perheessä on erityistarpeita tai jos vanhemmat arvostavat joustavuutta hoitoaikojen suhteen. Perhepäivähoito voi olla erityisen hyödyllistä:

• Jos lapsi on introvertti ja hyötyy rauhallisemmasta ympäristöstä.
• Kun perheellä on vaihteleva työtilanne tai aikataulu.
• Jos vanhemmat haluavat läheisempää vuorovaikutusta hoitajan kanssa.

Vanhempien on tärkeää arvioida omia tarpeitaan ja lapsensa yksilöllisiä vaatimuksia ennen päätöksen tekemistä. Perhepäivähoito voi tarjota ainutlaatuista tukea, joka vastaa lapsen erityistarpeita.

Lastentarhan valinta ja vanhempien osallistuminen

Vanhempien osallistuminen lastentarhan valintaan on keskeinen tekijä lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Kun vanhemmat ovat aktiivisesti mukana, se parantaa lapsen sopeutumista uuteen hoitopaikkaan ja vahvistaa perhesuhteita. Vanhempien osallistuminen voi ilmentyä monin tavoin, kuten osallistumalla vanhempainiltoihin, keskustelemalla hoitajien kanssa ja ottamalla aktiivisesti osaa lapsen päivärytmiin.

Hoitopaikassa vanhempien osallistuminen luo myös ilmapiirin, jossa vanhemmat tuntevat olonsa tervetulleiksi ja arvostetuiksi. Kun vanhemmat ovat vuorovaikutuksessa hoitajien kanssa, he saavat tärkeää tietoa lapsensa kehityksestä ja tarpeista. Tämä vuorovaikutus auttaa vanhempia tukemaan lastaan tehokkaammin kodin ympäristössä. Tällä tavalla lapsi saa ympärilleen sekä turvallisuuden että pedagogisen tuen, mikä on tärkeää oppimisen kannalta.

Mitä kysyä hoitopaikassa?

Vanhempien tulisi esittää tärkeitä kysymyksiä hoitopaikassa, jotta he pystyvät arvioimaan sen laatua ja sopivuutta tekemäänsä valintaa varten. Oikeat kysymykset auttavat saamaan paremman käsityksen hoitopaikan tarjoamista palveluista ja käytännöistä. Erityisesti henkilökunnan kysymykset pystytään suuntaamaan oikeisiin teemoihin, mikä edistää luottamuksellista vuorovaikutusta hoitopaikan henkilöstön kanssa.

Oikeat kysymykset henkilökunnalle

• Kuinka suuri on ryhmäkoko ja kuinka monta lasta hoitajaa kohden on?
• Millainen on henkilökunnan koulutus ja kokemustaso varhaiskasvatuksessa?
• Mitä pedagogisia lähestymistapoja käytetään päiväkodissa?
• Mitkä ovat hoitopaikan turvallisuusnormit ja -käytännöt?
• Kuinka hoidot ja ruokailut toteutetaan eri-ikäisille lapsille?

Esittämällä nämä kysymykset, vanhemmat pystyvät ymmärtämään paremmin, minkälaista hoitoa heidän lapsensa saa, ja miten hyvin hoitopaikan toimintatavat vastaavat heidän odotuksiaan. Tietämyksen kerääminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta valinta kohdistuu oikeaan paikkaan lapsen tarpeet huomioiden.

Lastentarhan sijainti ja käytännön asiat

Hoitopaikan sijainti on olennainen tekijä vanhemmille, kun he valitsevat lastentarhaa. Lähistöllä sijaitseva lastentarha helpottaa päivittäisiä rutiineja ja lapsen kuljetusta. Käytännön asiat, kuten aikataulut, aukioloajat ja kuljetusmahdollisuudet, voivat vaikuttaa perheen arkeen merkittävästi.

Usein perheillä on tarve löytää hoitopaikka, joka sijaitsee lähellä kotiin tai työpaikalle, jolloin päivittäinen liikenne sujuu ongelmitta. Vanhempien on syytä tarkistaa, että hoitopaikan käytännöt ja säännöt vastaavat heidän perheensä tarpeita. Tämä voi sisältää esimerkiksi:

• Lastentarhan aukioloajat, jotka soveltuvat perheen aikatauluihin
• Kuljetusmahdollisuudet, kuten julkisen liikenteen yhteydet tai omat kuljetusratkaisut
• Turvallisuus asiat, erityisesti sijainnin ympäristön kannalta
• Käytännön asiat, kuten ruokatottumukset ja päiväohjelmat

Erityisen tärkeää on, että perheillä on mahdollisuus osallistua lastentarhan toimintaan ja vuorovaikutukseen henkilökunnan kanssa. Tämä voi vahvistaa perhesiteitä sekä parantaa hoitopaikan ja kotitalouden välistä yhteistyötä. Yhteistyö luo pohjan vaikuttavalle kasvatustyölle, joka hyödyttää lapsia ja heidän kehitystään.

Milloin on oikea aika valita lastentarha?

Valinta oikeaan aikaan lastentarhan suhteen on perheille merkittävä päätös. Varhaiskasvatus alkaa useimmiten 1-3 vuoden iässä, ja vanhempien on hyvä valmistautua hakuprosessiin etukäteen. Jokaisella kunnalla on omat ikärajat ja käytännöt varhaiskasvatuksen aloittamiseksi. Näihin ohjeisiin perehtyminen helpottaa päätöksentekoa ja varmistaa, että lapsi saa tarvitsemansa hoidon.

Varhaiskasvatuksen ikärajat

Ikärajat varhaiskasvatuksessa vaihtelevat riippuen lapsen iästä ja perheen tarpeista. Yleisesti ottaen alle kouluikäisille lapsille on järjestettävä varhaiskasvatuspaikka. Tässä syitä, miksi aikarajat ovat tärkeitä:

• Varhaiskasvatuksen aloitusaika vaikuttaa lapsen sosiaalisiin taitoihin.
• Varhaiskasvatus antaa lapselle valmiuksia koulun aloitukseen.
• Kuntien velvollisuus on varmistaa kaikille alle kouluikäisille lapsille varhaiskasvatusta.

Vanhemmat kannattaa olla valppaina ja tarkistaa aikarajat ja käytännöt kunnittain. Oikea aika lastentarhan valintaan auttaa lasta sopeutumaan paremmin uusiin ympäristöihin.

Lapsesi temperamentti ja sen vaikutus hoitopaikkaan

Lapsen temperamentti vaikuttaa merkittävästi siihen, millainen hoitopaikka hänelle sopii parhaiten. Eri lapset tarvitsevat erilaisia ympäristöjä ja lähestymistapoja. Esimerkiksi ujo lapsi saattaa hyötyä rauhallisemmasta ja turvallisemmasta ympäristöstä. Tällaiset olosuhteet mahdollistavat lapsen rauhoittumisen ja itseluottamuksen kasvun. Energinen ja aktiivinen lapsi puolestaan voi nauttia vilkkaammasta, viriketerapiaa tarjoavasta ympäristöstä.

Vanhempien on hyvä keskustella hoitajien kanssa lapsen temperamentista. Tämä vuorovaikutus auttaa ymmärtämään hoitopaikan vaikutusta lapsen kehitykseen. On tärkeää nostaa esiin, että hoitopaikan vaikutus on huomattava lapsen sosiaalisten taitojen ja emotionaalisen säätelyn kannalta. Lastentarhanopettajat osoittivat, että ymmärrys lapsen temperamentista parantaa huomattavasti tuen tarjoamista. Tämän vuoksi lapsen temperamentin tunnistaminen, kuten aktiivisten tai vetäytyvien temperamenttityyppien ymmärtäminen, on ensiarvoisen tärkeää.

Vanhempien ja henkilökunnan yhteistyö

Vanhempien ja henkilökunta välisen yhteistyön merkitys korostuu lapsen hyvinvoinnissa hoitopaikassa. Hyvä yhteistyö mahdollistaa avoimen kommunikoinnin, joka on ensiarvoisen tärkeää luottamuksen rakentamisessa. Avoimuus ja vahva kumppanuus ovat edellytyksiä lapsen sujuvalle sopeutumiselle päiväkotiin, erityisesti hoidon alussa.

Vanhempien osallistuminen hoitopaikan toimintaan on erityisen tärkeää, sillä se vahvistaa hoitopaikan ja perheen välistä suhdetta. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että monet vanhemmat kokevat osallistuvansa vain osittain. Tämä haaste on huomattava, sillä vanhemmat ovat entistä riippuvaisempia päiväkotipalveluista pienempien tai kaukaisempien tukiverkostojen vuoksi. Ymmärtäminen vanhempien roolista yhteistyössä on ratkaisevan tärkeää, jotta molemmat osapuolet voivat edistää lapsen kehitystä.

Käytännöt, kuten kotikäynnit, herättävät erilaisia näkemyksiä; henkilökunta kokee ne hyödyllisinä, mutta monet vanhemmat pitävät niitä tarpeettomina. Tämä erimielisyys korostaa tarvetta keskusteelulle ja luottamuksen vahvistamiselle. Kasvatuskumppanuuden periaatteet, kuten kunnioitus ja tiedonkulku, ovat keskeisiä hyvien suhteiden luomisessa, joissa vanhemmat ja henkilökunta voivat yhdessä tukea lapsensa kehitystä.